Kulttuurikurssin ylivoimaisesti huikein kokemus oli Jaakko Kuusiston ohjaama Jää-ooppera, jota suuntasimme seuraamaan raikkaana talviaamuna 22.1.2019. Akselin korvanappiin saatujen tietojen pohjalta tiesimme, että kyseessä oli aiemmin Finlandia-palkinnon voittanut romaani, joka oli sittemmin muokattu ainutlaatuiseen oopperan muotoon.
Ensimmäisellä puoliajalla katseemme olivat kiinnittyneet kapellimestarin käteen, joka viuhui ilmassa lähes yhtä sulavasti kuin James Hardenin ranne vapaaheittoviivalla aiemmin samana päivänä ottelussa Los Angeles Lakersia vastaan.
Tapahtuman suurin spektaakkeli tapahtui hieman yllättävästi väliajalla, jossa tutustuimme oopperaravintolan suussa sulaviin sitruunaisiin pikkuleipiin, joiden voimalla sinnittelimme nälkäkuoleman porteilla oopperan loppuun asti. Toisella puoliajalla tuli esiin näytöksen suurin kysymys: kestääkö jää? Pienen vedonlyönnin jälkeen saimmekin vastauksen tähän suureen kysymykseen. Ei kestänyt. Päätimme heti näytöksen loputtua, että suuntaamme ensi vuonna uudelleen oopperaan. Tähän täydellisesti taiteelliset sielut tyhjentävään koettelemukseen.
Olli olisi toivonut, että pappi olisi sanut lisää apuja Jeesukselta ja Niklas jäi kaipaamaan möreämpää bassoa esityksestä. Rankan kolmen tunnin koettelemuksen jälkeen olimme kaikki lopen uupuneita ja taistelimme tiemme ulos oopperasta. Me selvisimme, Petter Kummel ei.
Teksti ja kuvat: Olli, Akseli ja Niklas, kulttuurikurssilaiset