Harmaan päivän piristys

Saimme äidinkielen kurssilla tehtäväksemme vierailla jossakin kulttuurikohteessa. Aluksi monesta vaihtoehdosta rajasimme kahteen kiinnostavimpaan kohteeseen, jotka olivat Ateneum ja Kiasma. Tutkimme hieman, millaisia näyttelyitä oli meneillään, ja pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme Ateneumiin, jossa oli meneillään Suomen taiteen tarina -näyttely. Kumpikaan meistä ei aikaisemmin ole ollut vastaavassa näyttelyssä, joten uteliaisuus oli molemmilla huipussaan. Lähdimme puolilta päivin koululta vaeltamaan kohti Ateneumia. Sää oli sateinen ja harmaa, mutta se ei meihin vaikuttanut, vaan olimme iloisin mielin liikenteessä.

Hyväntuuliset museovierailijat

Paikan päällä aloitimme näyttelyn läpikäymisen kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen teos oli vuodelta 1809 ja viimeiset 1970-luvulta. Hetken kävelyn päästä tulimme sellaiseen lopputulokseen, ettemme itse määrittelisi kaikkea tätä taiteeksi, ja hämmästelimme, kuinka laidasta laitaan erilaisia taideteoksia on olemassa. Toisaalta siellä oli myös henkeäsalpaavia taideteoksia, joita saimme ihastella.

Yksi näyttelyn hienoimpia tauluja oli Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -taulu. Silti tulimme yhteisymmärryksessä siihen lopputulokseen, että meidän mielestämme hauskin, hienoin, kaunein ja kiinnostavin teos oli pienehkö patsas. Emme ole aivan varmoja, kenen tekemä patsas on, koska kumpikaan ei tajunnut tarkistaa taiteilijan nimeä. Onneksi otimme kuvan kyseisestä kuvasta, niin muistamme sen. Toinen tyylikäs teos oli valoilla rakennettu linnun näköinen asia.  Se valaisi koko huonetta ja oli erittäin elegantin näköinen riippuessaan katosta. Valitettavasti meille kävi sama asia kuin patsaan kanssa, ja taiteilijan nimi jäi mysteeriksi. Onneksi saimme taas kuvan teoksesta.

Reissun aikana pääsimme tarkastelemaan taidetta vanhojen klassikkoteosten parissa. Näitä olivat esimerkiksi Le Corbusierin  mestariteos Kaksi naista, Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli sekä Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset. Myös täysin uusia taideteoksia tuli vastaan, ja lyhykäisyydessään koko kulttuurikohdetehtävä oli hyvin antoisa ja avartava.

Teksti ja kaksi alinta kuvaa: Erik Waxlax ja Mikael Jantunen

Ylin kuva: Juhani Jokio

 

 

Leave a Reply

avatar

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  Subscribe  
Notify of