Brexitin ytimessä

Petri Raivio

Keskiviikkona 28. marraskuuta 2019 koulullamme järjestettiin Brexit-aiheinen luento. Tilaisuus oli erittäin ainutlaatuinen, sillä luennoitsijana toimi Ylen EU-erikoistoimittaja Petri Raivio. Raivio työskenteli toimittajana Brysselissä viime kesään saakka, ja näin ollen hän kertoi Brexitistä ja sen käänteistä erittäin monipuolisesti ja asiantuntevasti.

Raivio alusti luentonsa kertomalla sen olevan yleinen tilannekatsaus siitä, miten Brexit on edennyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Raivio totesi, että Britannian kansanäänestys kesäkuussa 2016 tarjosi erittäin yllättävän tuloksen. Esimerkiksi Ylen toimituksessa uskottiin, että Britannia olisi jäänyt EU:n jäseneksi, mutta kansalaiset äänestivätkin EU-eron puolesta. YLE ei ollut suunnitellut erikoislähetystä aiheesta, koska EU-eroa ei pidetty todennäköisenä, mutta myöhemmin, kun ero toteutuikin, YLE sai osakseen kritiikkiä siitä, ettei varsinaista tiedotustilaisuutta pidetty.

Raivio korosti useasti luentonsa aikana, kuinka historiallisesta tapahtumasta on kyse puhuttaessa Brexitistä. Koskaan aikaisemmin yksikään Euroopan unionin jäsenmaa ei ole halunnut erota unionista. Raivio tarjosi Brexitiin mielenkiintoisia näkökulmia, jotka luultavasti tulivat uutena informaationa suurimmalle osalle yleisöstä. Raivio kertoi esimerkiksi, kuinka polarisoitunutta brittilehdistö on; yksi suurimmista sanomalehdistä, Daily Mail, on ajanut Brexitiä monta vuotta, ja osa lehdistä on taas tuonut esiin aktiivisemmin Brexitin haittapuolia. Raivio toi monipuolisesti esille myös sellaisia Brexitin vaikutuksia, joita harvat suomalaiset ovat tulleet ajatelleeksi. Esimerkiksi monien belgialaisten kalastajien elinkeino tulee olemaan vaakalaudalla, kun heidän kalanpyyntialueensa tulevat rajoittumaan pois Britannian vesiltä.

Monelle Brexitin uutisointia seuranneelle ihmiselle Brexit näyttäytyy erittäin monimutkaisena ja sekavana asiana. Raivio toi esille myös sen, kuinka paljon aihe jakaa isobritannialaisten mielipiteitä heidän kotimaassaan. Monien brittien mielipide on myös ehtinyt muuttua EU-myönteisemmäksi Brexit-neuvottelujen pitkittyessä. Raivio tuumikin, että luultavasti moni britti on vasta nyt oivaltanut, että EU-jäsenyydestä on ollut paljon hyötyä heidän jokapäiväisessä elämässään. Brexitillä tulee nimittäin olemaan laajoja vaikutuksia erityisesti Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden periaatteeseen, ja näin ollen pääomien, ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus tulee kokemaan haasteita Brexitin toteutuessa. Näin ollen Brexit-sopimuksen valmistelu vie paljon aikaa, ja prosessi vie useita vuosia.

Brexitiä on lykätty jo kolme kertaa, ja Raivio kertoikin siitä, kuinka Britannian ei alun perin pitänyt osallistua enää kevään 2019 eurovaaleihin, mutta EU-eron ollessa vielä vaiheessa, maa joutuikin osallistumaan vaaleihin. Britannian Brexit-myönteinen puolue pärjäsi erittäin hyvin eurovaaleissa. Torstaina 12.12. Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit ja ennusteiden mukaan nykyisen pääministeri Boris Johnsonin Brexitiä aktiivisesti ajava konservatiivipuolue tulee menestymään vaaleissa erittäin hyvin. Värikkäiden vaiheiden jälkeen pääministeriksi valittu Johnson on myös julkisuudessa lausunut haluavansa saattaa Brexitin valmiiksi mahdollisimman pian.

Raivion luennon lopuksi yleisössä heräsi lukuisia kysymyksiä ja mietteitä aiheeseen liittyen. Kuulijoita mietityttivät esimerkiksi se, pitäisikö kansanäänestyksen päätös pistää toimeen jatkossa nopeammin, sillä Brexit on osoittautunut ongelmalliseksi sen pitkittymisen vuoksi, mikä on lisännyt britannialaisten skeptisyyttä eron tarpeellisuudesta. Lisäksi kysyttiin muun muassa sitä, voidaanko tulevaisuudessa pitää todennäköisenä, että jokin muu EU-maa haluaisi erota unionista, mutta Raivio totesi, että sitä pidetään jokseenkin epätodennäköisenä asiana, sillä eroamisprosessi on osoittautunut erittäin haastavaksi. Raivio myös totesi, että EU on ollut erittäin tiukkana neuvotteluissa, sillä se ei halua eroamisesta liian houkuttelevaa muille jäsenvaltioille. Toisaalta neuvottelujen aikana myös Britanniassa on havahduttu siihen, että Euroopan Unionissa on lukuisia hyviä puolia, joista britit haluavat pitää kiinni, ja siksi neuvottelut ovat erittäin haasteellisia.

Kuten Raivio itsekin totesi, Brexitin tulevaisuutta on hyvin vaikeaa ennustaa, mutta hänen luentonsa tarjosi meille monia mielenkiintoisia näkökulmia tähän mutkikkaana näyttäytyvään ajankohtaiseen muutokseen Euroopan unionissa.

Haastattelimme luennon jälkeen Petri Raiviota.

Mistä oma kiinnostuksesi EU:ta kohtaan kumpuaa?

– Olen asunut teini-ikäisenä kolme vuotta Belgiassa, koska isäni oli siellä töissä. Reissasimme paljon siellä päin Eurooppaa, ja tulin oppineeksi myös Ranskaa. Ehkä sitä kautta kiinnostuin lisää Euroopasta. Ylellä olen seurannut EU-asioita kymmenisen vuotta ensin Suomesta käsin ja myöhemmin paikan päällä. Olen päätynyt ikään kuin puolivahingossa työni puolesta lähelle EU-asioita.

Pidätkö todennäköisenä asiana, että Britanniassa järjestettäisiin uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä?

– Uuden äänestyksen järjestäminen näyttää epätodennäköiseltä, koska tällä hetkellä vaaliasetelma näyttää siltä, että konservatiivipuolue saa luultavasti enemmistön parlamenttiin. Konservatiivit eivät halua uutta kansanäänestystä, vaan he haluavat mahdollisimman nopeasti erota EU:sta. Toisaalta ei ole poissuljettua, etteikö Britannia voisi joskus tulevina vuosina liittyä takaisin Euroopan unioniin.

Minkälainen oli oma työympäristösi Brysselissä? Oliko se erittäin hektinen? Millaista kielitaitoa tarvitsit työssäsi?

– Ylellä on Brysselissä kaksi henkilöä töissä; toinen on suomenkielinen ja toinen on Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtaja. Enimmäkseen kollegat olivat kansainvälisiä, ja Brysselissä onkin satoja toimittajia eri puolilta Eurooppaa ja muualtakin maailmalta. Työympäristö oli erittäin mielenkiintoinen ja ajoittain varsin hektinen. Työ oli erittäin antoisaa ja erilaista verrattuna Suomessa tehtävään työhön. Kielitaidon kannalta englannin osaaminen on tietenkin erittäin tärkeää, mutta myös ranskan kielen osaaminen oli erittäin hyödyllistä. Nykyään myös saksan kielen taidosta olisi paljon hyötyä.

Onko työssäsi vaikeaa ottaa objektiivinen näkökanta asioihin, joista sinulla olisi omakin mielipide?

– Ei ole suoranaisesti vaikeaa kirjoittaa juttuja, joissa ei näy oma mielipide. Luultavasti oma mielipide tulee näkyviin sitä kautta, mitä aiheita valitsee, ja miten asioista puhuu. Kaikilla ihmisillä on mielipiteitä, ja oma näkökulma, josta asioita katsoo. Yleisradiossa työskenneltäessä, kun toiminta on tuettu verovaroin, tulee olla tietoinen siitä, että pitäytyy jutuissaan mahdollisimman neutraalina. Hyvin vähän on tullut sellaista palautetta, että olisimme olleet puolueellisia.

Teksti: Noora Kokko

Haastattelu: Emma Helosvuori ja Sini Paukkeri

Leave a Reply

avatar

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  Subscribe  
Notify of