Unesco-kurssin satoa: Sami Kontolan hurjia kertomuksia Brasiliasta

Unesco-kurssin satoa: Sami Kontolan hurjia kertomuksia Brasiliasta

Sami Kontola kävi pitämässä koulullamme luennon Brasilian ihmisoikeustilanteesta. Kontola on asunut, elänyt ja viettänyt aikaa Brasiliassa aina valtaosan vuodesta jo 10 vuoden ajan. Hän työskentelee Mangueira-sambakoululla. Luento kesti hieman yli kaksi tuntia ja se oli erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen. Sain paljon aivan uutta tietoa brasilialaisesta kulttuurista ja eniten yllätti se, että sen maan ihmisoikeusasiat ovat niin huonossa kunnossa.

Brasilialaisen kulttuuriin kuuluu vahvasti samba. Samba on kehittynyt Brasiliassa afrikkalaisten orjien jälkeläisten ja eurooppaperäisten kulttuurien yhdistyessä. Kontola kiinnostui alunperin Brasiliasta juurikin musiikin takia, mutta brasilialainen elämänrytmi ja elämänkirjo saivat hänet jäämään sinne. Hän kertoo, että ihmiset Brasiliassa ovat ystävällisiä ja kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Luennon aikana kävi ilmi, että Brasilia on hyvin korruptoitunut maa. Kontola kertoi, että useissa kaupungeissa on huumejengit, jotka pyörittävät kaupunkeja. Jos syntyy joku ongelma, mennään puhumaan joko huumejengiläisille tai korruptoituneille poliiseille. Brasilian tilanne on luultavimmin saanut alkunsa jo 500 vuotta sitten, kun Brasilian talouspoliittinen tilanne oli huono. Kerrotaan, että portugalilainen kuningasperhe saapui Brasiliaan ja jos halusi rakentaa mitä vain, siihen piti pyytää lupa kuninkaan hovista ja maksaa lunnaat. Korruptio on syöpynyt brasilialaiseen yhteiskuntaan. Kontola kuvaa tilannetta niin, että rehellinen poliitikko ei kauaa elä Brasiliassa.

Korruptio ylettyy jopa sambakoulujen piireihin. Sambakoulut joutuvat maksamaan suojelurahoja esimerkiksi huumepomoille. Kontola kertoo, että kerran piti kysyä lupa huumejengeiltä toimittajan viemisestä Mangueiran kukkuloille. Lupa saatiin, mutta esimerkiksi aseita ei saatu kuvata.

Huumebisnekseen sekaantujat elävät samoilla alueilla kuin muutkin. He yleensä vain rikastuvat nopeasti. Toisaalta he saattavat myös kuolla jopa 20-vuotiaina. Kontola kertoo, että poliisi on viimeinen taho jolle kannattaa mennä puhumaan ongelmista. Suurin osa poliiseistakin on korruptoituneita. Poliisit ja huumejengit toimivat yhdessä ja pitävät rikollisuutta yllä. Jotkut poliisit voivat jopa tappaa. Kontola veikkaa, että poliisien palkka on niin huono, että he elävät köyhyyden rajalla, mikä sitten ajaa heidät korruptioon. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, korruptio on niin syvällä Brasilian juurissa, että siitä on jo melkein tullut osa kulttuuria.

Kontola on nähnyt paljon asuessaan Brasiliassa ja tietää paljon Brasilian ihmisoikeustilanteesta. Eniten minua kiinnosti onko naisten ja miesten turvallisuus Brasiliassa erilaista. Kontola vastasi, että kuulemansa mukaan valitettavasti naisten täytyy olla varovaisempia ja, että jopa hänen tuttunsa oli raiskattu omalla kotikadullaan aamupäivällä. Tähän hän vielä lisäsi, että se on valitettavan yleistä siellä. Lisäksi sen aistii jos mies ja nainen jää samaan aikaan pysäkillä bussista, nainen vilkuilee ympärilleen ja vaikuttaa usein olevansa varuillaan.

Hänellä on myös omakohtaista kokemusta pelottavasta tilanteesta, kun kaksi miestä ryösti hänet ja hänen kaverinsa. Oli aurinkoinen keskipäivä ja kaksi miestä tuli vastaan. Miehet piirittivät Kontolan ja hänen kaverinsa uhaten leipäveitsillä ja vaatien heidän reppujaan. Kontola kertoo, että siinä tilanteessa on vain pakko antaa reput, vaikka siellä olikin kamera ja puhelin. Ensin heitä harmitti, mutta loppujen lopuksi he olivat vain kiitollisia, ettei mitään pahempaa sattunut ja he itse olivat kunnossa. Lopuksi hän vielä lisäsi, että tottakai siitä jää traumat, mutta aina kun tulee kumottava tilanne “pitää vain ottaa taksi kotiin”.

Brasiliassa on paljon köyhiä, joten herää kysymys pystyvätkö köyhätkin käymään koulua. Kontola vastaa, että koulun oppilaista suurin osa on köyhiä, joten kyllä myös köyhät voivat käydä koulussa. Sambakarnevaaleille kulkueena osallistuminen maksaa paljon, joten miten rahat siihen sitten hankitaan? Kontola osaa kertoa, että yksi kulkue tosiaan maksa 1-3 miljoonaa. Rahoitus niihin vaihtelee. Monilla kouluilla rahoitus tulee uhkapeleistä, mutta Mangueiran-sambakoululla ei. Siellä on tapana pitää yllä niin sanottua eläinpeliä, jota toiselta nimeltä kutsutaan epäviralliseksi lotoksi. Kadunkulmissa on pieniä pulpetteja, joissa henkilöt myyvät lappuja, joissa on numeroita ja eläimiä ja ne sitten arvotaan. Puunrungossa tai talon seinässä on sitten voittorivi. Tätä kautta monet koulut saavat rahoituksensa. Rahoitusta saa myös monista muista lähteistä, kuten isoista sponsorisopimuksista. Esimerkiksi yhden sambakoulun kulkueen teemana oli turska, koska päärahoittajana oli Norjan kalastusministeriö. Lisäksi rahoitus voi tulla myös pankeilta tai vakuutuslaitoksilta.

Uushelluntailaisuus on agressiivisesti leviävä uskontoliike Brasiliassa, ja siitä on jo koitunut paljon ongelmia.  Nämä helluntailaiset ovat Kontolan mukaan erilaisia kuin Suomessa. Papit käyttävät ihmisiä hyväkseen. Esimerkiksi he manipuloivat herkkiä ihmisiä lahjoittamaan rahaa kirkolle. Sitten kuitenkin kirkon päämiehellä on suuri kartano, eikä hän anna mitään omaisuudestaan seurakunnalle. Nämä helluntailaiset aivopesevät Brasilian kansaa ja ihmiset vaipuvat ikään kuin joukkopsykoosiin. Tämä helluntailaisuus luo vastakkainasettelua ja Brasilian valtauskonto katolilaisuus menettää kannatustaan.

Miksi helluntailaisuus saa sitten niin paljon kannatusta? Kontola epäilee, että se johtuu ensinnäkin siitä, että ihminen uskoo helposti. Lisäksi mediapropaganda, se, että etsitään vastauksia ja kirkonmiesten vahva asema, ajaa ihmisiä uskomaan. Uskonto on tärkeää Brasiliassa ja etenkin Riossa, koska elämä siellä on hyvin epävakaata ja henki voi olla vaarassa.

Absurdein asia koko jutussa on se, että Brasilian presidentti on allekirjoittanut ihmisoikeussopimuksen. Brasilian tilanne on siis huono, mutta miten sitä voisi sitten parantaa ja kenellä olisi mahdollisuus siihen? Kontola toteaa, että Brasilia on kasvanut korruptoituneeksi 500 vuoden aikana, joten sitä ei niin vain muuteta yhdessä yössä. Ehkä kuitenkin sitkeällä työllä ja yksittäisten ihmisten avulla se vielä onnistuisi.

Teksti ja kuvat: Sara Rautiainen

 

Leave a Reply

Be the First to Comment!

avatar
  Subscribe  
Notify of