Märskyssä järjestettiin 9-11.9.2026 eräkurssi, jossa kurssilaiset lähtivät Repoveden luontoon leireilemään kahdeksi yöksi. Repoveden kansallispuistosta löytyi märskyläisille mielenrauhaa. Lue yhden osallistujan haastattelu sekä kuvaus leiristä.
Yli 25 Märskyn opiskelijaa osallistui viime viikolla eräkurssille. Eräkurssilla tehtiin 22 kilometrin pituinen vaellus Kouvolassa, Repoveden kansallispuistossa ja se suoritettiin kahdesssa yössä. Kurssin järjesti kolme märksyn opettajaa, jotka olivat kaikki mukana vaelluksella. Haastattelimme kolmea osallistujaa, jotka kertovat, millaista Repovedellä oli.
Livia kertoi, että aluksi lähteminen jännitti hieman, sillä vaellus kuulosti todella rankalta. Kuitenkin oma kunto yllätti positiivisesti ja vaellus olikin aika helppoa. Livian mukaan ainoa rankka hetki oli ensimmäinen päivä, sillä hän ei ollut tottunut kantamaan selässään rinkkaa. Ellen kertoi, että kokonaisuudessaan hänen taitonsa ja osaamisensa oli yllätys, sillä kaikki sujuikin helpommin kuin hän oli odottanut.
Vaellusretken aikana opeteltiin myös muita hyödyllisiä taitoja, kuten trangian eli retkikeittimen käyttöä. Vaikka Ellen ja Livia eivät olleet kumpikaan aikaisemmin käyttäneet trangiaa, oli heidän mielestään loppujen lopuksi ruoanvalmistus helppoa.
Haastavinta matkassa oli molempien mielestä retken toinen yö, sillä oli todella kylmä ja Livia kertoi, ettei hänellä ollut tarpeeksi lämmintä vaatetta mukana. Ellen kertoi nukkuneensa kylmän takia huonosti.
Parasta matkassa oli molempien mielestä ehdottomasti luonnon rauhassa oleminen sekä kavereiden hyvä seura. Myöskään puhelin ei toiminut kunnolla reissun aikana, ja Ellen ja Livia molemmat kertoivat, että se olikin hyvä asia, sillä oli helpompi olla hetkessä ja vain pysähtyä ja unohtaa kaikki muu stressi.
Viimeiseksi kysyimme molemmilta, menisivätkö he uudestaan eräkurssille ja saimme molemmilta positiivisen vastauksen. “Jos ensi vuonna tulee mahdollisuus lähteä mukaan, suosittelemme ehdottomasti eräkurssille osallistumista!”
Alla on lisäksi vaellukselle osallistuneen Erikan haastattelu.
Mikä sai sinut lähtemään eräkurssille?
– Lähdin eräkurssille, koska kaverit innosti ja pääsisi vaeltamaan.
Mikä oli kurssin mieleenpainuvin hetki?
-Mieleenpainuvin hetki oli, kun pääsin ryhmäni kanssa takaisin leirintäalueelle vaelluspäivän jälkeen.
Miten pärjäsit ilman tavallisia arjen mukavuuksia?
-Hyvin, ruokaa oli helppo laittaa trangialla ja sähköä sai powerbankeista. Kurssi kesti kuitenkin onneksi vain kaksi päivää.
Mikä oli parasta luonnossa olemisessa?
-Parasta luonnossa olemisessa oli rauha ja hiljaisuus sekä hienot maisemat.
Miten ruokailu sujui?
-Ruokailu sujui hyvin, jokaisella oli omat ruokailuryhmät, joilla oli yksi trangia käytettävissä. Mukana oli vain helppoja pussiruokia, joten vain vettä tarvitsi lämmittää.
Lähtisitkö uudelleen kurssille, jos joo, miksi?
-Lähtisin uudelleen kurssille. Oli kivaa päästä viettämään aikaa kavereiden kanssa luonnon keskelle ja samalla liikkumaan.
Jos saisit muuttaa kurssilta yhden asian, mikä se olisi?
-Olisin muuttanut kaivoveden maun, se oli ainoa kaivo eli vedenlähde leirintäalueella ja veden maku sekä väri oli hieman epäilyttävä.
Tekstit: Olivia, Kiira ja Veera