Ennen lähtöä
Kurssimme Gemenskap, Deltagande och Språk startattiin heti lukuvuoden alkaessa. Kyseessä on projektimuotoinen kurssi, joka huipentuu viiden päivän Tukholman-opintomatkaan heti syysloman jälkeen. Kurssin kolme keskeistä teemaa löytyvät kurssin nimestä eli yhteisöllisyys, osallisuus ja kieli.
Kurssille pääsi mukaan hakemuksen kautta ja mukaan valittiin yhteensä 30 opiskelijaa jokaiselta vuosikurssilta. Ensimmäinen projektitapaaminen järjestettiin 12.9.2022.
Ennen varsinaista matkaa järjestettiin viisi tapaamista kurssiryhmän kanssa. Näissä tapaamisissa on päästy aloittamaan toiminta tiimeissä ja käyty läpi tärkeää infoa matkaan liittyen. Opiskelijat on jaettu kolmeen tiimiin, joita ovat raportointi, some ja tietoiskut.
Sometiimin tehtävänä on pitää projektia näkyvillä koulun somekanavissa. Raportointitiimi kirjoittaa koulun blogia ja koostaa kurssista jälkivideon. Tietoiskutiimi valmistelee esityksen kolmesta kouluun tai suomalaiseen koulutusjärjestelmään liittyvästä aiheesta.
– Hilla
måndag den 24 oktober
Ensimmäinen matkapäivämme alkoi, kun keräännyimme yhdessä Olympiaterminaalille, josta meidät vastaanotettiin Silja Symphony -laivan kyytiin. Tätä hetkeä oli edeltänyt monen paniikin täyteinen pakkaus ja tärkeiden asiakirjojen monenkertainen tarkistaminen, jottei meitä lähetettäisi takaisin Mäkelänkadulle. Laivaan saavuttuamme näimme ensimmäiseksi ihastuttavan Harri-hylkeen ja ystävällinen laivan henkilökunta opasti meitä löytämään hyttimme. Hyttiin löydettyämme jätimme matkatavaramme sinne ja suuntasimme meille varattuun kokoushuoneeseen.
Kokoonnuimme koko ryhmä kokoushuoneeseen, missä kävimme läpi sitä, miltä tuleva viikko tulee näyttämään. Kokouksen alussa tutustuimme vielä vähän paremmin toisiimme ja vieruskaverin piti kertoa toisen nimi ja pari hauskaa faktaa toisesta.Opettajat kertoivat säännöistä lyhyesti ja sen jälkeen pidimme 10 minuutin tauon. Tauon jälkeen keräännyimme ryhmiin ja puhuimme ryhmän sisäisistä tehtävistä. Aloitimme kirjoittamaan blogitekstejä. Otimme kuvia työskentelyn aikana muista ryhmistä ja siitä hetkestä mitä he olivat tekemässä.
Yhteisen kokouksen jälkeen olimme vapaita viettämään vapaa-aikaa siihen saakka ennen kuin kaikkien yhteinen illallinen alkoi. Seuraavaksi suuntasimme illalliselle laivan Grande buffettiin. Illallinen oli leppoisa ja oli mukava, kun menimme yhdessä syömään koko ryhmän kesken. Oli ruoka sitten nauravat nakit ja ranskalaiset lasten pöydästä taikkapa merenelävät muualta seisovasta pöydästä, ruokailun aikana kaikki löysi itselleen jotakin mielusta syötävää laajasta valikoimasta. Illallisen aikana tutustuimme toisiimme eikä naurultaan vältytty, etenkään rakkaat opettajamme.
Illallisen jälkeen päivän ohjelmamme oli pulkassa. Osa meistä löysi itsensä loppuillasta laulamassa karaokea ylimmän kerroksen baarista, kun taas meitä alaikäisiä pystyi bongaamaan katsomasta tanssiesitystä nimeltä Dance Dance. Esitys oli pienoinen pettymys mutta hyvä seura korvasi sen.
– Annika, Filippa & Meva
tisdag den 25 oktober
Tiistai ja matkapäivä numero kaksi alkoi buffetaamiaisella Silja Symphonylla, joka oli yön aikana kuljettanut meidät turvallisesti yli Itämeren. Saavuimme sumuiseen Tukholmaan kello kymmeneltä paikallista aikaa ja laivaterminaalista raahauduimme laukkuinemme suoraan metroasemalle. Aidot vihreänväriset Tukholman bussikortit taskuissamme suuntasimme kohti Danderydiä, jossa kotoisasta punatiilestä tehty koulurakennus odotti. Danderyd Gymnasium eli lyhyemmin vain DaGy sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta ja matka sinne taittui metrolla ja bussilla vajaassa tunnissa. Koulun pihalla meitä oli vastassa, paitsi pitkä rivi mopoautoja, myös ruotsalainen Anders, joka tutustutti meidät viikon aikana ruotsalaiseen lukioon.
Koululla suunnattiin aluksi auditorioon, jonne jätettiin laukut ja saatiin pelikortit, joiden avulla löydettiin parit, joiden kanssa käytiin esimerkiksi syömässä ja kiertelemässä valtavaa koulua. He kertoivat meille ruotsalaisesta koulujärjestelmästä ja puhuimme myös eroista sen ja suomalaisen välillä. Ruokana oli hyvää currya ja totesimme nopeasti Danderysin kouluruoan paremmaksi kuin Märskyn. DaGyssa kiertelimme erilaisia luokkia ja käytäviä ja näimme muun muassa omituisen pilanäytelmän koulun pienessä “teatteri”luokassa. Osalla oli myös päivän lopuksi joko musiikkia tai yhteiskuntaopin tapaista visailua. Kolmen jälkeen nappasimme laukut matkaan ja lähdimme bussilla ja metrolla kohti keskustaa ja Hostel Generatoria. Huoneisiin selvittyämme hengasimme siellä hetken ennen lähtöä illalliselle.
Illalla kävimme kaikki yhdessä syömässä Brödernas-hampurilaisravintolassa, joka oli hyvä mutta hieman pieni ateriainen. Sieltä sai lähteä omia reittejään kiertelemään vielä Tukholman katuja ennen hostellilla oloa ja osa lähti kiertelemään kaupungin puistoja tai muuta sellaista. Kävimme kaupassa ostamassa 5 kruunun jäätelöt ja lähdimme kävelemään. Ilta oli kirkas ja porukkaa oli liikenteessä melko vähän. Kävimme kiertämässä pari kolme puistoa ja keinuttiin myös vähän paikallisessa leikkipuistossa. Kellon lähentyessä 21:30 hipsimme kiltisti takaisin kohti Generaattorin kutsuvia hostellihuoneita kohti.
Ensimmäinen pitkä päivä keskellä autenttista ja kokonaisvaltaista ruotsielämystä oli rankka, mutta ehdottomasti mieleenpainuva ja illalla uni maittoi hostellihuoneen kerrossängyissä, vaikkakin ehkä hieman myöhään verrattuna seuraavan päivän puoli kahdeksan herätykseen.
– Charlotta & Aino
onsdag den 26 oktober
Aamupalan jälkeen suunnaksi valikoitui Tukholman vanha kaupunki, jossa Danderydin lukion opiskelijat pitivät meille ohjatun kierroksen. Saimme esimerkiksi tietää Stortorgetin verilöylystä, joka tapahtui vuonna 1520.
Suomalaisen kirkon vieressä sijaitseva Tukholman kuninkaallinen linna oli pienestä remontistaan huolimatta hieno! Pääsimme näkemään, kun linnan vierestä kulki upea hevoskulkue. Kävimme myös Birger Jaarlin torilla, jonne pystytettiin muistopatsas vuonna 1854 Tukholman perustajan muistoksi. Torin keskellä sijaitseva Riddarholmenin kirkko toimi vuosisatoja kuninkaallisten hautakirkkona.
Tiesitkö, että Tukholmassa on todella pieni patsas nimeltään Järnpojken? Patsas sijaitsee Suomalaisen kirkon takana. Nähtävyyttä kuvataan salaisena, sen tarkasti valikoidun sijaintinsa ja kokonsa takia. Talvisin patsaalle puetaan pipo ja kaulahuivi.
Vanhasta kaupungista matkustimme Tunnelbanalla ja bussilla koululle syömään. Ruokailun jälkeen osallistuimme matematiikan tunnille, joka oli monen mielestä melko helppo. Koulupäivä päättyi yhteiseen liikuntatuntiin ruotsalaisten kanssa. Tunnilla pelattiin Suomi vs Ruotsi lentopallo-ottelu, joka päättyi Märskyn upeaan voittoon! Lentopallon lisäksi tunnilla päästiin pelaamaan pingistä. Koulun kuntosali pääsi myös testiin.
Koulupäivän jälkeen ryhmä jakautui kahtia. Suurin osa jäi koululle katsomaan jalkapallo-ottelua ja loput lähtivät takaisin hostellille.
Jalkapallo-ottelua katselemaan jääneet ryhmäläisemme eivät tienneetkään, millainen spektaakkeli heitä odottaisi Danderydin pimenevässä syysillassa. Jo päivällä olimme saaneet vihiä pelin sähköisyydestä kuullessamme, että kaksi edellistä vuotta peli oli jouduttu perumaan kannattajien välisen joukkotappelu-uhan vuoksi. Viitteitä asian vakavuudesta antoi myös paikalle saapunut neljän hengen poliisipartio, jonka olemuksesta kävi nopeasti selväksi, etteivät he olleet tulleet paikalle pelkästään hilpeän jalkapallo-ottelun vuoksi.
Vastakkain asettuivat siis Danderydin ja kolmen kilometrin päässä sijaitsevan VRG Djursholmin lukioiden joukkueet. Pelin alkaessa paikalle oli ahtautunut jo tuhatpäinen yleisö, josta yllätykseksemme vain niukka enemmistö oli kotijoukkueen kannattajia. Tunnelma oli kuitenkin katossa ja paikka paikoin meininki oli jopa menevämpää kuin osassa Veikkausliigan otteluista. Molempien joukkueiden kannatuslaulut raikasivat koleassa illassa luoden tunnelmaa katsojiin, jotka elivät pelissä todella suurella sydämellä mukana. Tätä atmosfääriä oli ilo seurata.
Ensimmäinen puoliaika, jonka pääartisteina toimivat tyttöjen joukkueet, tasattiin lukemiin 1-1. Väliajalla estradille pääsivät koulujen cheerleading-joukkueet, joiden välillä käytiin niin kutsuttu “cheer-battle”. Näin ummikkona tämän “battlen” voittajasta on vaikea mennä takuuseen, mutta varmaa on se, että molemmat joukkueet antoivat parastaan ja pumppasivat katsojiin vielä enemmän virtaa.
Oli aika ottaa poikien joukkueet kehiin. Siinä missä avauspuoliaika oli ollut hieman tunnustelevaa ja kyttäilevää jalkapalloa, toisen puolikkaan ensimmäisestä minuutista alkaen kävi selväksi, että nyt pelattiin tosissaan maineesta ja kunniasta. Eikä toista puoliaikaa ehtinytkään kulua kuin muutama minuutti, kun kotijoukkue iski vastahyökkäyksestä pallon Djursholmenin maaliin. Mellakka-aidat kaatuivat ja soihdut lensivät, kun kotijoukkueen kannattajoukko ryntäsi valtoimenaan kentälle. Meteli oli hetken korviahuumaava, mutta loppui kuitenkin lyhyeen vararehtorin juostessa — hyvin vihaisen oloisena — kentälle megafonin kanssa hajottaakseen kentän vallanneen ihmisrykelmän. Metelin seasta oli vaikea erottaa edes hänen ääntään, mutta vapaasti suomennettuna hänen viestinsä oli jotakuinkin “jos näen vielä yhdenkin soihdun tällä kentällä, tätä ottelua ei pelata enää koskaan uudelleen”.
Mellakka-aidat nostettiin, roskat ja kannattajat kerättiin takaisin kentän laidalle ja peli sai jatkua. Pelin tempo oli korkealla ja vauhtia piisasi yllin kyllin, mutta todelliset maalipaikat jäivät melko vähiin. Peliä oli seuraamassa suomalaisen jalkapallon asiantuntijamme Kristoffer Riihilahti, joka kommentoi pelin tasoa sanoin “ykkösdivarin ja kakkosdivarin välimaastossa, vauhtia ykkösdivarin verran, mutta järkeä ja taitoa kakkosdivarin verran”.
Djursholmen sai hetken kuluttua kavennuksen, mutta se jäi laihaksi lohduksi Danderydin vastatessa kahdella salamamaalilla. Aidat kaatuivat jokaisen maalin kohdalla, mutta vararehtorin sanat olivat ilmeisesti menneet perille, eivätkä juhlijat enää juosseet yhtä pitkälle eivätkä yhtä runsaslukuisena kuin ensimmäisellä kerralla. Itse pelin loppu menikin vain päätösvihellystä odotellessa, vaikka muutama yleisöäkin kuohuttanut taklaus nähtiin aivan viime minuuteilla. Lopulta pilli soitti kolme kertaa pelin päättymisen merkiksi ja villit voitonjuhlat olivat valmiit alkamaan.
Seurueemme suuntasi samantien kohti bussipysäkkiä ja keskustaa, mutta tunteet olivat ilmeisesti kuumentuneet kentällä ja jonkinasteinen tappelu oli kuin olikin päässyt muodostumaan. Väkivaltaviihde jäi kuitenkin paikallisten selviteltäväksi, ja saavuimme keskustaan, jossa jakauduimme pienempiin porukoihin syömään. Ilta päättyi mainioiden ruokien jälkeen takaisin hostellille, jossa uni maistui itse kullekin.
–Nellinoora, Hilla ja Kim
torsdag den 27 oktober
Aamu raikas iloinen alkoi matkalla hostellilta Danderydin koululle jossa päästiin kattomaan koulun futisjoukkueen treenejä. Paikallisen joukkueen mukaan treenaamaan pääsi hurmaava HJK:n ylpeys Toffe, joka grindas paremmin kuin hyvin. Kuultiin myös koulun futisjoukkueen toiminnasta valmentajalta.
Danderyds Gymnasiumin futisjoukkueen toiminta pähkinänkuoressa:
- Koulun järjestämät treenit kolmesti viikossa; tiistaina, torstaina ja perjantaina. Perjantaisin omatoiminen, omien heikkouksien kehittäminen.
- Viikottainen teema harjoituskohteena.
- Treeneihin osallistuu sekä tytöt että pojat.
- Kursseja pystyy poissulkemaan urheilun takia, samalla tavalla kuin Märskyssä.
- Yliopistoon hakemisessa voi hyödyntää urheilutodistusta.
- Ulkokentällä treenataan kesällä ja keväällä sekä syksyllä kun ei oo lunta. Talvella treenit pidetään sisähallissa.
Treenien jälkeen mentiin sisälle, jossa esiteltiin Suomen koulujärjestelmää ruotsalaisille ja käytiin syömässä koulussa lounasta, joka on Ruotsissa ihan priimaa. Lämpimän ruoan lisäksi on myös laaja ja monipuolinen salaattipöytä, joka on kyllä iso plussa! Samalla allekirjoittanut (Olivia) kävi etsimässä epätoivoisesti huppariaan tuloksetta, jonka unohti edellisenä päivänä koululle. Noh, sählä mikä sählä ja tyhmästä päästä kärsii koko kroppa… Oli kuitenkin avuliaita ihmisiä auttamassa <3
Jakauduttiin puoliksi oppitunneille, osa meni musa/kuvistunnille ja puolet ”internationella relationer” eli kansainväliset suhteet -yhteiskuntaopin tunnille. Yhteiskuntaopin tunnilla ohjelmassa oli ”tietovisa”, jossa jakauduttiin viiteen eri ryhmään, jokaisessa ryhmässä oli sekä ruotsalaisia että suomalaisia. Ryhmissä tuli keksiä kolme vihjettä kolmesta eri kategoriasta jotka olivat 1. politiikka 2. kulttuuri ja 3. urheilu, joiden perusteella muiden ryhmien tuli arvata vastaus. Tunti oli tosi kivasti suunniteltu ja meillä oli tosi kivaa!
Tuntien jälkeen mentiin auditorion kaltaiseen tilaan, jossa oltiin koko viikon ajan aina tavattu. Pidettiin esitelmiä puolin ja toisin, muun muassa ”Mitä suomalaiset tietävät ruotsalaisesta kulttuurista?” Aiheina ruokakulttuuri, juhlat, perinteet, musiikki, artistit, taide, kirjallisuus sekä laulut. Extrapojot +1 meidän Norjan ihmeelle Toffelle, joka esitteli diat hienosti täysin improvisoiden! Toinen pitämämme esitelmä liittyi juhliin ja perinteisiin suomalaisessa lukiossa.
Sivistettiin ruotsalaisia myös kääntämällä veistä haavassa ja kerrottiin Den glider in -laulun tarina (jota ruotsalaiset eivät tienneet !?!?!?!) ja laulettiin totta kai myös kyseinen pyhä laulu, jonka sanat jokaisen suomalaisen tulisi osata. Ruotsalaiset olivat tuoneet koko porukalle kanelbulleja eli ruotsalaista perinneruokaa niin sanotusti.
Koululta lähdettiin hostellille, jossa pidettiin välikuolema aka päikkärit. Hämmennykseltä ei vältytty, kun Olivian tekemä pöytävaraus oli ehkä kaikkien aikojen sekavin. Varaa pöytä kahdeksalle, lisätietoihin kirjoita, että tuleekin 11 ja puhelussa kerro, että tuleekin ehkä 13😅. Ravintolasta siis soitettiin ja kysyttiin, että kuinka monta meitä on nyt sitten tulossa ja kun ruotsin kielen taidot on mitä on, oltiin rehellisesti aivan kuistilla puhelimen molemmissa päissä. Norjaa puhuva Tea ja Ruotsissa vaihdossa ollut Sanni olivat onneksi lähellä ja pelastivat tilanteen.
Lähdettiin 13 hengen voimin kuuden maissa kohti vanhaa kaupunkia ja illallista. Oltiin aikataulusta hieman myöhässä, koska huone 326 Kim, Micke ja Leevi oli venyttänyt päikkärit viimeiseen asti. Päästiin jopa metroasemalle asti, kunnes ryhmärämä Osku, Toffe, Antti ja Tuomas huomasi lähteneensä liikkeelle ilman julkisen liikenteen korttia. He kääntyivät takasin hakemaan kortit samalla kun muu porukka jatkoi matkaa.
Ravintolaan päästiin ajoissa ja paikka oli todella viihtyisä ja kiva! Ruoka oli super namii ja palvelu hyvää, joten täys kymppi sille! Ravintola oli siis vanhassa kaupungissa nimeltään Agaton, iso suositus ravintolalle mutta myös pöytävarauksen tekemiselle, koska paikka oli aivan täynnä jopa torstai-iltana. Illan aikana tuli todistettua myös kolmet synttärijuhlat, koko ravintola lauloi yhdessä onnittelulaua siis useaan otteeseen. Myös yksi tarjoilija paljastui suomea hiukan osaavaksi, Suomessa asuttujen vuosien johdosta.
Hilla ja Nellinoora tekivät tuttavuutta jonkun ruotsalaisen kanssa hostellin ikkunasta käsin, kun he kykenivät kommunikoimaan ja vaihtamaan yhteystietoja. Lopulta he päätyivät jopa facetime-puheluun täysin random ruotsalaisen kanssa. Hilla ja Nellinoora etsivät geokätköjä ja päätyivät vahingossa paikalliseen taidenäyttelyyn.
Hostellilla osa porukasta kokoontui yhteen huoneeseen, jossa pelattiin Unoa, kuten joka ilta. Pakkaaminen vielä ennen nukkumaan menoa, jotta aamulla ehtisi nukkua mahdollisimman pitkään.
Päivää, kuten myös koko viikkoa, piristivät yhteislaulut, jotka olivat Piippolan vaari ja piipoo piiipooni, pipopipopipopipo piipooni … jne laulut. Niistä osa (kaikki) sai todellakin enemmän kuin tarpeekseen kyseisellä reissulla. Petranella keksi hyljetanssin, joka alkoi pikkuhiljaa rasittamaan kaikkia ja porukan puheliaimmilla eli Petriksellä ja Olivialla oli haaste pysyä minuutin hiljaa. Päivä 4 24/7 yhdessäoloa, juttujen taso laski aivan luokattomalle tasolle, mutta hauskaa oli!
<3: Olivia & Tepsukka Tea
fredag den 28 oktober
Herättyämme viimeiseen päivään reissussa aloitimme suuren urakan nimeltä pakkaaminen. Pakkaaminen näytti suurimmalla osalla helpolta ja järjestelmälliseltä, kun taas toisilla se näytti ennemmin survomiselta, jotta matkalaukku menisi kiinni, mutta tyyli kullakin. Pakattuamme ja tarkistettuamme huoneet tyhjiksi hyvästelimme meitä hyvin palvelleen generaattorin huoneen. Veimme tavaramme hostellissa säilöön ja suuntasimme aamupalalle.
Aamupalan nautittuamme matkasimme vapaa-ajallamme Tukholman keskustaan, jossa kiersimme galleriaa. Sitten oli aika suunnata meidän yhteiselle lounaalle TWC-rakennukseen. Olimme tilanneet annoksemme jo ennakkoon, joten meidän piti vain istua alas ja odottaa, että annoksemme saapuivat. Ruoat syötyämme oli meillä jälleen pari tuntia vapaa-aikaa. TWC- rakennuksesta saimme matkaamme kasvien taimia, joista osalla kasvit selvisi ruukkuihin asti kotiin, mutta kaikilla ei. Lounaan jälkeen osa meistä jatkoi matkaansa takaisin Tukholman keskustaan, jossa shoppailu jatkui.
Suurin osa saapui hostellille rauhassa kävellen, kun taas osa meistä saapui juosten, sillä shoppailu oli venynyt vähän liian pitkäksi. Hostellita haimme matkatavarat ja lähdimme yhdessä kävelemään juna-asemalle. Hyppäsimme Arlandan pikajunaan, joka vei meidät suoraan Arlandan lentokentälle. Junamatka lentokentälle sujui sulavasti. Junassa oli hyvin tilaa meille ja suurille matkatavaroillemme.
Junasta jäätyämme olimme vihdoin saavuttaneet lentokentän, jolloin viimein Ruotsin jättäminen alkoi konkretisoitua. Haikeilla mielin olimme jättämässä Ruotsin. Osa jäi kaipaamaan ruotsalaisten kouluhenkeä, kun taas osa jäi kaipaamaan ruotsalaisten koulujärjestelmää. Osalla oli taas toiset motiivit, mutta ei niistä nyt sen enempää.
Lentokentällä matka sujui sulavasti. Aikaa meillä oli suhteellisen paljon ja jouduimme aluksi odottelemaan ennen kuin pääsimme tekemään lähtöselvitystä. Kävimme vielä ennen turvatarkastukseen menoa hankkimassa evästä EU:n rahoilla. Turvatarkastus sujui helposti ja löysimme myöskin hetken etsinnän jälkeen porttimme. Vihdoin oli aika aloittaa board-in.
Istumapaikka järjestelyt koneessa eivät olleet täyttä unelmaa, sillä jokainen ryhmästämme istui aivan eri puolilla konetta ja oli tuuria, jos näit jonkun ryhmästämme edes vilaukselta. Onneksi lento oli vain yhden tunnin mittainen ja Finnairin mustikkamehu piristi tilannetta. Fiksuimmat meistä olivat ladanneet jonkin lempisarjani jakson puhelimeensa katsottavaksi lennon ajaksi. Toiset pelasivat ristinollaa AirDropin välityksellä tuntemattomien kanssa. Lennon pituus oli siis noin 1 tunti, vaikka aluksi luulimme sen olevan 2 tuntia, sillä emme tajunneet ottaa laskuihin Suomen ja Ruotsin välistä aikaeroa. Finnairin lennon ruuduista pyöri Frendit ja vauvatkaan eivät itkeneet lennon aikana, joten lento sujui hyvin leppoisasti.
Saavuimme turvallisesti Finnairin kyydittämänä Helsinki-Vantaan lentoasemalle hieman etuajassa kello 20.20. Lennon laskeuduttua oli aika hakea matkatavarat ja hyvästellä matkatoverimme sekä ihanat opettajamme. Viimeisenä haasteena oli selviytyä turvallisesti kotiin asti.
– Annika, Filippa & Meva