Haastattelin koulumme kuvataiteen opettajaa Veera Pirilää. Hän vastasi yhdeksään kysymykseen, joiden aiheet ovat kuvataide oppiaineena, kuvataiteen opettaminen sekä taide ja luovuus yleisesti. Lue juttu ja tutustu iloiseen kuvataiteen opettajaamme paremmin – ja katso myös kuvat Veeran upeista maalauksista!
1. Miten kuvataiteen opiskelu on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana?
”Sanoisin, että kuvataiteen opiskeluun on tullut enemmän digitaalisuutta, esimerkiksi piirtopöytiä ja erilaisia piirto-äppejä hyödynnetään opetuksessa. Kuvankäsittelyä on varmasti enemmän.”
2. Miten itse muuttaisit sen opiskelua ja onko se mielestäsi mennyt oikeaan suuntaan?
”On mennyt oikeaan suuntaan; ehdottomasti kannatan nykytekniikoita, kun kaikkea digitaalista voi hyödyntää kuvataiteen opinnoissa. Haluan myös pitää perinteiset menetelmät ja tekniikat opetuksessa, koska niissä on niin paljon hyvää ja ne kehittävät kädentaitoja, luovuutta ja ne auttavat näkemään asioita uudella tavalla.”
3. Miten uskot kuvataiteen opiskelun muuttuvan seuraavaksi ja mikä on seuraava askel?
”Hyödynnetään enemmänkin juurikin erilaisia piirtotyökaluja ja kuvankäsittelyä varmasti tulee lisää. Hirveän vaikea sanoa, minne päin se menee. Ainakin itse pyrin työssäni siihen, että olisi mahdollisimman monipuolista, että opiskelijat voivat kokeilla eri juttuja.”
4. Mikä on paras puoli työssäsi?
”Ehdottomasti opiskelijat, jotka monen vuoden tauon jälkeen tekevät jotain kuvataiteeseen liittyvää, oppivat nauttimaan siitä ja ymmärtävät, että ei tarvitse olla huippu tehdäkseen, vaan kaikkien pitää saada nauttia tekemisestä.”
5. Mikä on ikävintä työssäsi?
”Hirveän vähän huonoa sanottavaa työstäni. Ehkä ikävintä on tietyt ennakkoluulot tietyillä ihmisillä ainetta kohtaan. Minä luulen ja uskon, että tullessaan opiskelijat, joilla on vanhoja käsityksiä (koska on voinut olla hyvinkin erilaiset opiskelut ala- ja yläasteella), saisivat nähdä hyvää puolta, tehtyä, olla luovia ja oppia tekniikoita. Eli ehkä ikävintä on oppiaineesta tietyt ennakkoluulot, jotka voivat perustua johonkin vanhaan. ”
6. Mikä on yllättävää opiskelijoissa?
”Minut yllättää aina se, kuinka pääsee vähän kurkistamaan opiskelijan pään sisään. Esimerkiksi kantaa ottavaa työtä tehdessä, niin vähän näkee, mitä se opiskelija ja nuori ajattelee tästä päivästä ja maailmasta sekä mikä hänelle on tärkeää. Sanoisin, että se välillä yllättää. Totta kai nuorilla on hienoja ajatuksia ja ideoita, mutta se kuinka he toteuttavat ne kuvallisesti; se on aivan ihanaa työssä.”
7. Miten voi olla luova ja hyödyntää kuvataiteen tunnilla opeteltuja taitoja arkipäiväisessä elämässä?
”Ilman muuta (ilman kuvien kanssa työskentelyäkin) tietynlainen luova ajattelu, yhteistyö muiden kanssa, avarakatseisuus, kulttuuri ja taidehistoria kaikki nivoutuvat yhteen. Tämä on yleissivistävä koulutus ja ihminen tarvitsee kulttuuria sekä luovuutta, vaikka se ei välttämättä tulisi ilmi kuvaan liittyvissä asioissa. Tietty ajattelutapa täytyy olla avointa.”
8. Kuinka paljon sinä ja muut ulkopuoliset voitte vaikuttaa opiskelijan luovuuteen?
”Minä pyrin hyvään ja kannustavaan ilmapiiriin täällä tunneilla. Olen itse kokenut lyttävää ja toista ihmistä nolaavaa opetusta. Minä en koskaan tai missään nimessä halua, että opiskelijalle tulisi täällä olo, että ”tämä ei ole hyvä”, ”tämä on noloa” tai jotain tämäntapaista (koska taiteen ja kuvien tekeminen on herkkää, sillä silloin ilmaistaan asioita itsestään). Jokaisella täytyy olla rauha työskennellä ja tehdä omaa juttuaan. Minä autan teknisesti toteuttamaan tietyn työn mahdollisimman hyvin. Eli ilmapiiri on tärkeässä asemassa, mutta totta kai vaadin opiskelijaa olemaan ahkera ja tekemään töitä. Ei se ilmaiseksi tule. ”
9. Mikä on tärkeintä taiteessa?
”Jos henkilökohtaisella tasolla ajatellaan, minulle tärkeintä taiteessa on se, että pääsen tehdessäni kuvia omaan pieneen kuplaan. Siellä kukaan ei minua arvostele, kritisoi tai osoita sormella; minulla ei ole epävarmuuksia siellä, vaan siellä minä saan luoda, tehdä ja olen hirveän onnellinen minun pienessä kuplassani. Taiteen tärkein tehtävä on saada henkilökohtaisella tasolla hyvä olo, mutta mielestäni myös se, että rupeaa ajattelemaan, mistä on kysymys, ja herättämään keskustelua. On myös nauttimispuoli: sillä meillä on upea kulttuuri, muilla on upeita kulttuureita ja me osaamme arvostaa meidän ja muiden kulttuuria. ”
Tutustu Veeran töihin täältä: https://fi-fi.facebook.com/pages/category/Artist/Veera-Piril%C3%A4-Art-1427098457367378/ ja www.instagram.com/veerapirila
Teksti: Aleksi Kareinen, puheviestinnänkurssilainen