Superaivot soittamalla

Monet kuuntelevat musiikkia ennen kilpailusuoritusta keskittyäkseen ja saavuttaakseen oikean mielentilan. Sydänsurujen kohdatessa saatetaan kuunnella surullista musiikkia ja saada siitä tukea. Musiikilla on aivoihin monia vaikutuksia. Millaisia vaikutukset ovat ja voiko musiikin avulla oikeasti hoitaa aivoja? Kysyin aiheesta myös Iiro Rantalalta, yhdeltä Suomen parhaista pianisteista. “Voin hyvin, kun kuulen minulle mieluisaa musiikkia. Oletan, että silloin aivot voivat myös hyvin”, jazziin ja klassiseen musiikkiin erikoistunut ammattipianisti kertoo.

Aihetta on tutkittu paljon. On huomattu, että juuri musiikilla on aivoihin vahva stimuloiva vaikutus, joka on voimakkaampi kuin esimerkiksi maalaamisella, lukemisella tai matemaattisten ongelmien ratkaisemisella. Edellä mainitut ovat kyllä erittäin hyödyllisiä, mutta ne aktivoivat vain tiettyjä aivoalueita samanaikaisesti. Tutkimuksissa onkin huomattu, että musiikkia kuuntelevilla henkilöillä lähes kaikki aivoalueet olivat samanaikaisesti aktiivisina. Musiikki vaikuttaa eri hormonien eritykseen. Esimerkiksi musiikin tuottama hyvä olo perustuu dopamiinin vapautumiseen ja vireystilan paraneminen stressihormonien eritykseen. Rantala kertookin: “Aloitan päiväni aina Bachilla, ja vaikka olisi kuinka molo otsassa, niin kyllä se siitä rauhoittuu soittaessa.” Erään tutkimuksen mukaan jopa hapenottokyky parani urheilusuorituksessa musiikkia kuuntelevilla henkilöillä. Hyvä olo voidaan siis saavuttaa jo pelkällä musiikin kuuntelulla. Entä millaisia vaikutuksia musiikin soittamisella itse on?

Instrumenttia itse soittavilla aivoaktiivisuuden huomattiin olevan moninkertaista musiikin kuuntelijoihin verrattuna. Suurin ero soittamisen ja kuuntelemisen välillä on soittamisen motorinen puoli. Musisoidessa eri aivoalueet, erityisesti motorinen, kuulo- ja näköalue, joutuvat käsittelemään tietoa todella nopeasti. Lisäksi musiikin tuottamiseen liittyy aina luova tulkitseminen ja tunnepuoli. Instrumentin soittaminen yhdistääkin vasemman aivopuoliskon matemaattisen tarkkuuden ja oikean puoliskon luovan tulkinnan. Tämä lisää puoliskot yhdistävän aivokurkiaisen kapasiteettia ja saa viestit kulkemaan nopeammin. Järjenjuoksu siis nopeutuu!

Kysyin, onko Rantala huomannut tai uskooko hän musiikin parantaneen esimerkiksi hänen oppimistaan, ongelmanratkaisukykyään tai muistiaan. “Musiikillinen muistini on hyvä. Sen minkä sormeni oppivat, pää muistaa. Minun tapauksessani kiinnostuksella on kuitenkin suuri rooli. Jos asia kiinnostaa, opin ja muistan. Jos ei kiinnosta, en muista, en opi.” Musiikin on havaittu paksuntaneen ja tihentäneen aivojen harmaata ainetta sekä valkean aineen ratoja. Suunnittelukyky, strateginen ajattelu, tarkkuus ja monet muut ominaisuudet ovat parantuneet instrumentin pitkäaikaisemman soiton vaikutuksesta. Soittaminen ei ole kuitenkaan automaattinen tie superälykkyyteen. Kuten Rantalakin sanoi, kiinnostuksella ja omalla motivaatiolla on merkittävin rooli, jos haluaa vaikkapa jonkin alan tohtoriksi.

Hyödynnetäänkö musiikin hyviä vaikutuksia esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa? Musiikkia on ainakin kokeiltu muistisairaiden vanhusten hoidossa, mutta ilmeisesti käytäntö ei ole vakiintunut. Tulokset ovat kuitenkin vaikuttaneet lupaavilta. Soittamisella on todettu olevan erityisen nopeat vaikutukset lasten aivojen kehityksessä. Tätä kannattaisi mielestäni hyödyntää päiväkodeissa ja kouluissa järjestämällä enemmän musiikinopetusta. “Nuorena ylipäätään oppii nopeammin. Varsinkin 12-20 -vuotiaille on mahdollista saavuttaa huima kehitys lyhyessäkin ajassa. Sitten kaikki hidastuu, ainakin vähän”, Rantala toteaa. Näyttäisi siis siltä, että musiikki on oikeaa tehohoitoa aivoille. Ehkä täällä lukiossakin kannattaisi lähteä seuraavien laudaturien metsästykseen musiikin voimalla.

Tekijä: nimimerkki ”musa ykkösessä nelosvuonna”

Leave a Reply

avatar

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  Subscribe  
Notify of