Lähdimme Helsingin Länsiterminaalista maanantaina klo 10.30 kohti Tallinnaa. Laivalla pääsimme syömään maukasta aamupalaa laivan buffetista. Laivalla kuulimme kahden opiskelijaryhmän alustavat esitykset aiheistamme eli miehitys ajasta Virossa.
KGB:stä kertoivat Tino Hynynen, Aapo Kallama, Venla Hirvenoja ja Sara Rautiainen. Esimerkkejä neuvostoajan propagandasta kertoivat Tommi Mäkinen, Henrik Asklöf, Tomi Poikkimäki ja Valentin Weidenbacher.
Tallinnaan saavuimme klo 12.30. Tallinnan satamasta lähdimme bussikuljetuksella kohti Kumua, jossa jaoimme ryhmän kahteen osaan niin, että toiset menivät Kumuun ja toiset KGB:hen, ja vaihdoimme sitten toisin päin.
Ryhmä 2 kävelemässä kohti KGB-tyrmiä
KGB -> prison cells (eli vankilasellit)
KGB eli valtion turvallisuuskomitea oli Neuvostoliiton valtiollinen turvallisuuspoliisi vuodesta 1955 vuoteen 1991. Museo liittyy vuoteen 1941, jolloin Viron Soviet Sosialistisen Tasavallan (Estonian Soviet Socialist Republic ESSR) kansainvälisiä asioita hoitava komissaari perusti vankilasellit rakennuksen kellariin, Pagari-katu 1:lle. Vuonna 1912 asuinrakennukseksi valmistuneen talon rooli Viron lähihistoriassa on huomattava.
Kellariin tuotiin valtion epäiltyjä vihollisia, kuten virolaispolitiikkoja, virkamiehiä, koulutettuja henkilöitä, vapaussodan veteraaneja sekä tavallisia ihmisiä vangittaviksi ja kuulusteltaviksi ennen kuin heidät joko ammuttiin tai lähetettiin työvoimaleireille (labor camps) Siperiaan. Kellarien muurattujen ikkunoiden tarkoitus oli mykistää kaikki kuulusteluista ja kidutuksista tulevat äänet. Vaikka säilöönottokeskusta käytettiin vain vuoteen 1950, nämä edelleen kertovat tarinoita kauheista rikkomuksista koskien ihmisoikeuksia ja epäinhimillistä järjestelmää. Kellariin tehdyt tyrmät ovat pysyneet kommunistisen terrorin vertauskuvina. Kellarissa on kaksi käytävää, kuusi tyrmää ja yksi eristysselli.
Kumu on Virossa Tallinnan Kadriorgin puistossa sijaitseva taidemuseo. Museo on perustettu vuonna 2006. Museon nimi Kumu tulee viron kielen taidemuseota tarkoittavan sanan kirjaimista, “kunstimuuseum”. Museossa on pysyviä perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Perusnäyttelyissä on esillä virolaista taidetta lähtien 1700-luvulta, Neuvostoliiton miehitysvallan aikaista (1941-1991) taidetta (sekä sosiaalista realismia että non-konformistinen taidetta) ja nykytaidetta. Vaihtuvat näyttelyt koostuvat sekä ulkomaisesta että virolaisesta modernista ja nykytaiteesta. Kumusssa on viisi kerrosta, 1. ja 2. kerroksessa on muun muassa sisäänpääsy, kahvila ja ravintola, 3. kerroksessa on esillä virolaista klassista sekä kansallista taidetta, 4. kerroksessa on esillä neuvostoajan Viron taidetta sekä nykytaidetta ja 5. kerroksessa on muun muassa galleria. Me vierailimme Kumun 4. kerroksessa, näyttelyssä Konflikteja ja mukautumista. Neuvostoajan virolainen taide (1940-1991).
Kumu (taidemuseo)
Tällaisia päitä oli museon ulkopuolella:
Tässä kuvia museosta:
Museoiden jälkeen pääsimme ruokailemaan Vanhanssa Kaupungissa sijaitsevaan ravintola/kokoontumispaikkaan, Nokuun. Tämä paikka on nuorten taiteilijoiden kokoontumispaikka iltaisin ja päivisin ravintola.
Tässä on annokseni, jonka saimme itse valita: kanasalaatti.
Klo 16.15 saimme yhteisen ruokailun jälkeen vapaasti liikkua Tallinnassa kaveriporukan kanssa. Laivamme lähti takaisin Helsinkiin klo 19.30, ja saavuimme perille klo 21.30. Kiitos vielä kaikille, jotka olivat mukana reissussa. Suosittelen tätä kaikille Märskyn opiskelijoille! Kiitos kaikille järjestäjille ja koulumme vastaaville opettajille Eero Raasteelle, Vesa Vihervälle, Minna Strengille, Arttu Aholalle, Alex Aissaouille ja Lasse Palmulle ja lisäksi Erkki Hulkille!
Teksti ja kuvat: Emma Helosvuori